Näin kysyy yrittämisen, yritteliäisyyden ja yrittäjähenkisyyden lisääntymiseen tähtäävä Facebook -sivusto Yrittajälinja.
Perustulo
Yhtenä merkittävimmistä parannuksista keskustelussa pidettiin perustuloa, mikä laskisi keskustelijoiden mukaan yrittäjyyden kynnystä merkittävästi. Tällöin kenenkään ei tarvitsisi pelätä menettävänsä sosiaaliturvaa. Olen tästä täysin samaa mieltä, koska tällöin turvattaisiin ilman turhaa byrokratiaa perustulo, jonka päälle uskaltaisi "yrittää" saada paremman toimeentulon. Tällöin lomakkeiden täyttämiset jäisivät pois ja voisi keskittyä miettimään liikeideaa, liiketoimintasuunnitelmaa ja rahoitusta ja toteutusta.
Nimekkeiden yhdenmukaistaminen
Jos poistettaisiin nimikkeet "palkansaaja" ja "opiskelija" kokonaan ja kaikista tehtäisiin yksityisiä elinkeinon harjoittajia, voitaisiin yksinkertaistaa ja yhdenmukaistaa verotus ja tukijärjestelmät. Tällöin poistettaisiin tarve miettiä sitä, kannattaako mennä opiskelemaan tai ottaa vastaan määräaikainen työ. Tällöin kannattaisi pikiminkin aina tehdä jotain, kuin olla tekemättä.
Yrittäjän lomarahat ja sairausaikakorvaukset
Yrittäjää kohdellaan tällä hetkellä eri tavoin kuin palkansaajaa, vaikka yrittäjällä on yrittämisen riski. Keskustelussa vedottiin muide muassa karensseihin ja omavastuuaikaan, joka on lähes kuukausi (21 päivää) pahimmissa tapauksissa. Lisäksi eläkemaksut on maksettava, vaikka yrityksellä olisi tuloja nolla euroa.
Sairauslomapalkan maksu on pienelle yrittäjälle todella raskasta. Liian monesti se tarkoittaa sitä, että yrittäjä työskentelee ilman palkkaa tienatakseen sairauslomalaisen palkan. Yrittäjän sairastuessa tilanne menee niin, että yrittäjän palkka saadaan, jos kassa on riittävän vahva. Isomassa yrityksessä tilanne usein tasaantuu eikä silloin ongelma ole niin vakava, koska yksittäisen työntekijän pois jääminen toiminnasta ei ole heti pois liikevaihdosta.
Yksinyrittäjän haaste kasvattaa liiketoimintansa
Jos yksinyrittäjä onnistuu toimimaan voitollisesti, häneltä ei pitäisi periä tuloveroa lainkaan ennen kuin tilikauden voitto ylittää tietyn rajan. Tämä raja voisi olla esimerkiksi 20 000-100 000 euroa vuodessa. Vasta tämän kynnyksen ylittämisen jälkeen perittäisiin tulosta veroa. Rahoitukseksi tarjotaan yritystukien leikkaamista.
Voiton verotus vasta sitten, kun se otetaan yrityksestä ulos
Voitosta perittäisin vero ainoastaan silloin, jos se otetaan yrityksestä ulos. Jos se on osa pääomaa, niin silloin sitä ei verotettaisi.
Pienyrittäjä saisi nostaa omiin elinkustannuksiin verottomasti tuloa yrityksestään.
Alle 10 000 euron arvoisen liiketoiminnan yrittäjät syövät näkemyksen mukaan varsinaisten yrittäjien tulosta. Tähän ratkaisuna esitetään sitä, että ensimmäisen 10 000 euron pitäisi olla tasapuolisesti kaikille vapaa arvonlisäverosta.
Investointeihin ja käyttöpääomaan esitetään tarjottavaksi valtiolta takauksia yrityksen kokoluokan mukaan ilman pankkien kireitä vakuusvaateita.
Yhdenmukainen verokohtelu tietyillä erikoisaloilla
Jos esimerkiksi fysioterapeutti, lääkäri, lähihoitaja tai joku muu terveydenhuollon henkilö tekee akupunktiohoitoja tai jäsenkorjausta, hän voi tehdä tämän arvonlisäveroprosentilla, mikä on on nolla. Jos taas toimenpiteen tekee toisen alan ammattilainen, joka on maksanut oman koulutuksensa itse esimerkiksi jopa useamman vuoden ajalta, joutuu hän tällöin toimenpidettä tehdessään maksamaan täyden arvonlisäveron. Verotuksellisesti siis kahta eri yrittäjää verotetaan tässä tapauksessa eri tavoin. Tämä ei liene verotuksen yhdenmukaisuuden tavoitteen perusteella tavoiteltava tilanne.
Yrittäjän eläkevakuutuksen (YEL) "kiskonta"
Yrittäjä on lain mukaan velvoitettu ottamaan itselleen yrittäjän eläkevakuutuksen (YEL) tai maatalousyrittäjän eläkevakuutuksen (MYEL). Työntekijöitä palkatessaan hänellä on velvollisuus vakuuttaa lisäksi työntekijänsä työntekijän eläkelain (TyEL) ja tapaturmavakuutuslain mukaisesti.
Aloittavalle yrittäjälle on etuja, mutta eläkkeen kertymä suhteessa maksuihin on kehno. Keskustelussa tämän sijaan esitettiin erittäin kannatettava idea, mitä voitaisiin soveltaa myös palkansaajiin. Idean mukaan YEL purettaisiin ja maksusummat olisivat samansuuruisia, mutta yrittäjän pitäisi sijoittaa esimerkiksi itse 80 prosenttia maksumäärästä kiinteistöihin, arvopapereihin tai vastaaviin, kun taas 20 prosenttia maksuista voisi mennä yhteiseksi hyväksi. Vakuutuksiin ja eläkemaksuihin esitetään huomattavia alennuksia ensimmäisiksi kahdeksi vuodeksi. Tätä perustellaan sillä, että jos ei sen jälkeen pärjää, ei pärjää muutenkaan. Myös ennakkoveroja esitetään poistettaviksi ja maksuja reaaliaikaisiksi. tämä lienee myös Verohallinnon tavoite keskipitkällä aikavälillä ainakin henkilöverotuksen osalta, joten miksi sitä ei voisi soveltaa tässäkin.
Työntekijöiden palkkaaminen
Työntekijöiden palkkaamiseksi toivotaan vapautta ehdoilla, jotka eivät ole yleissitovia. Lisäksi esitettiin yrittäjälle verohuojennusta ensimmäisten työntekijöiden (1-3 henkilöä) palkkaamiseksi. Tämä motivoisi riskinottoon työntekijän palkkaamisessa.
Tulonlähteiden jakaminen pois
Jos yrityksellä on sekä kiinteistösijoitustoimintaa että muuta liiketoimintaa, sitä verotetaan kuten kahta erillistä yritystä. Jos tällöin esimerkiksi kiinteistösijoitustoiminta on tappiollista ja muu liiketoiminta voitollista, yhteisövero maksetaan voittoa tehneen liiketoiminnan mukaan eikä tappiota tehnyttä voi vähentää.
Yrittäjän asenne ja asennoituminen yrittäjyyttä kohtaan
Yrittäjyys edellyttää henkilökohtaisten ominaisuuksien lisäksi paljon tietoa esimerkiksi yrittämiseen liittyvästä lainsäädännöstä, eri viranomaisten kanssa asioinnista ja yritysmuodoista . Nämä ovat sellaisia perusasioita, mitä pitäisi opettaa jo peruskoulussa nykyistä entistä painokkaammin. Myös ammatinvalinnan ja sen ohjauksen merkitys korostuu nykyisin entistä enemmän.
Yrittäjän perheenjäsenten kohtelu yrittäjinä
Yrittäjän perheenjäseniä ei pitäisi kohdella yrittäjinä ja katsoa työllistyvän yrityksessä, jos he eivät tosiasiallisesti siinä työllisty. Nykyisin käytännössä perustamalla yrityksen luopuu koko perheen sosiaaliturvasta.
