Miten Mikkelille käy lähemmässä ja kaukaisemmassa tulevaisuudessa?

Muuttoliike

Kyllähän kaikki muuttavat pikku hiljaa Savotta-Suomesta Rannikko-Suomeen, kuten Tilastokeskus on osoittanut (http://www.stat.fi/artikkelit/2007/art_2007-07-13_001.html). Toisaalta Tilastokeskuksen luvut Mikkelistä antavat tietoa myös uhkista ja mahdollisuuksista. Neljä vuotta on lyhyt aika näissä asioissa. Näkemys kaupungin tilanteesta riippuu pitkälti siitä, mikä on ajattelun aikajänne. Onko se 2-3 vuotta vai 15-30 vuotta?

Jos Tilastokeskuksen aineistoa tarkastelee kriittisesti (http://www.stat.fi/tup/alue/kuntienavainluvut.html#?year=2016&active1=SSS&active2=491) ja poimii sieltä olennaisimmat kohdat ja sen, miten kyseinen avainluku on muuttunut alueilla, niin saadaan seuraavat asiat selville:

Taajamoituminen

Koko maan prosentuaalinen taajama-aste 2015 oli 85,4%, kun taas Mikkelin 79,7%. Johtopäätös: Mikkeli taajamoituu eli Mikkeli muodostuu keskukseksi, jos ihmiset muuttavat lähialueilta keskustaajamaan, eivätkä suoraan "Rannikko-Suomeen". Veikkaan kuitenkin, että kaukonäköisimmät, korkeasti koulutetut tai muuten pitkällä tähtäimellä ajattelevat muuttavat jo suoraan sinne.

Palvelualojen nousu

Palvelujen työpaikkojen osuus prosentuaalisesti (2014) koko maassa oli 74,9%, kun taas Mikkelissä 76,0%. Johtopäätös: Teollisuustuotannosta noustaan palvelutuotantoon eli käytännössä ihmiset elättävät itsensä tekemällä muille ihmisille palvelutöitä ja ostavat muilta sitä, mitä eivät itse osaa. Maata edellä ollaan, mutta suuret ketjut ovat uhkana siksi, että ne voivat hyödyntää massatuotannon etuja toiminnassaan. Lisäksi Suomessa epäonnistunut yrittäjä saa "polttomerkin otsaansa", kun taas amerikassa onnistunut yrittäjä on tehnyt konkurssin vähintään kolmasti. Eli asenneongelmia ja kilpailuongelmia on edelleen.

Perheiden lukumäärä

Perheiden lukumäärä (2015) arvojen mukaan tukevat näkemystä alueen autioitumisesta. "Ei synny uutta verta", eikä nykyinen "pyramidimallinen eläkeratkaisurakenne" saa riittävästi uusia maksajia.

Ulkomaan kansalaisten osuus väestöstä

Ulkomaan kansalaisten osuus väestöstä prosentuaalisesti (2015) koko maassa on 4,2%, kun taas Mikkelissä on 2,1%. Johtopäätös: Nämä tiedot kertovat näivettymistä vastaan, joskin merkitys ei Mikkelissä (vielä) ole väestönkehityksen kannalta mitenkään merkittävä tai suuntaa kääntävä. Miksi korkeakoulutettu maahanmuuttaja tulisi Suomeen, saati Mikkeliin? "That's is the question!"

Alueella asuvan työllisen työvoiman määrä

Alueella asuvan työllisen työvoiman määrä (2014) koko maassa oli 2 274 076 henkilöä, kun taas Mikkelissä  21 892 henkilöä. Johtopäätös: Tämä on Suomessa kokonaisuudessaan laskussa ja myös Mikkelissä laskusuuntainen. Tämä tieto tukee näkemystä näivettymisestä, joskaan se ei tapahtdu nopeasti.

Yli 64-vuotiaiden osuus väestöstä

Yli 64-vuotiaiden osuus väestöstä prosentuaalisesti (2015) koko maassa oli 20,5%, kun taas Mikkelissä 23,7%. Johtopäätös: Tämä kasvaa jyrkemmin kuin koko maassa. Toisaalta tässä asiassa pitäisi huomioida se, että teknologian kehittyessa, ihmiset ovat (osa on, osa ei) yhä vanhempina hyväkuntoisia eli periaatteessa työkykyisiä. Tällä ei kuitenkaan ole lyhyessä ajassa vielä vaikutusta asiaan, etenkään, kun Mikkelin kaupunki ei juurikaan Kaupunkina pyri hyödyntämään robotiikkaa tai keinoälyä ensimmäisten joukossa. Yliopistokontakteja löytyy läheltä ja ammattikorkeakoulukin on, mutta todellinen tahto teknologista tasoa nostavaan yhteistyöhön tuntuu puuttuvan. Kaupungin teknologiaa vieroksuvasta linjasta kertoo osaltaa sekin, että edes omaa digitaalijohtajaa ei ole johtamassa kokonaisvaltaista tietojenkäsittelyn automatisointia ja tehostamista.

Väkiluvun muutos edellisestä vuodesta

Väkiluvun muutos edellisestä vuodesta prosentuaalisesti (2015) koko maassa oli 0,3%, kun taas Mikkelissä 0,1%. Johtopäätös: Tämä oli edestakaisin sahaava käyrä. Viimeisin liike oli vähän ylös. Tämä  luku on se kriittinen seikka, minkä perusteella Mikkeli joko näivettyy tai kestää ainakin jonkin aikaa keskuspaikkana. Keskuspaikan vetovoimaisuutta edistävät erinomaiset ja edistykselliset palvelut, vuokra-asuntotarjonta (opiskelijat), maine ja brändi (ei "ruskeanreiän" -puhetta, satama kuntoon) ja uudet yritykset.

Johtopäätökset

Tilastojen perusteella Mikkeli ei vielä uppoa kuluvan valtuustokauden aikana, mutta jos sama meno jatkuu, en näe Mikkelillä pitkällä tähtäimellä tulevaisuutta ainakaan kehittyvänä kaupunkina. Paljon enemmän pitäisi tehdä ketterästi kokeillen ja radikaalisti uudistaen, mihin en usko nykyisten päättäjien suuressa mittakaavassa pystyvän. Mikkelin kaupungin keskeiset ongelmat ovat mielestäni:

- monitahoinen ja -tasoinen luottamusvaje
- tiedollajohtamisen kypsymättömyys
- digitalisaation hyödyntämättä jättäminen
- prosessiorganisaation kypsymättömyys
- itsekeskeinen asenne ja ryhmäsokeus

Mikkeliä yritetään johtaa menetelmin, jotka soveltuvat paremmin teollisen vallankumouksen aikaan, kuin nykyaikaiseen tietoyhteiskuntaan.

Sidonnaisuudet

Toimin Mikkelin kaupungin Kasvatus- ja opetuslautakunnan varajäsenenä, mutta kirjoitukseni ei edusta lautakunnan tai Kaupungin virallisia näkökulmia, vaan pohjautuvat omiin tilastoista tekemiini arvioihin Mikkelin tulevaisuudesta. Lähteiden perusteella jokaisella on myös itse mahdollisuus arvioida sanottua suhteessa tulevaisuuteen.